Pohjois-Savon Ajokoirayhdistyksen vuoden 2020 startti suuntautui nuoriin ajokoiraharrastajiin sekä heidän taustajoukkoihinsa. Perustimme nuorille oman ajokokeen, joka on saanut jatkumon. Koe pidetään aina 42 syyslomaviikon keskiviikkona.
Kuva: Sanna Leppänen
Kokeeseen toivotetaan tervetulleeksi alle 18 vuotiaat ajokoiranuoret. Nuoren tulee olla vähintään kilpailukoiran osaomistaja tai kilpailukoiran omistajan on oltava nuoren perheenjäsen. Etusijalla ovat yhdistyksen nuorisojäsenet. Kilpailukoiran toivotaan olevan joku SAJ:n roduista. Hallitus ja nuorisotoimikunta avustavat tarvittaessa nuoria, auttavat tarvittaessa tuomareiden hankkimisessa, jos huoltajat eivät itse pysty näitä hankkimaan. Hallitus ja nuorisojaosto opastavat tarvittaessa muutenkin nuoria kaikissa kokeen vaiheissa. Osallistumismaksua emme nuorilta peri.
Jos et vielä ole jäsen, vielä ennätätte liittyä! Nuorisojäseniltä, alle 18 vuotta, emme peri jäsenmaksua: http://www.pohjois-savonajokoirayhdistys.fi/jasenhakemus.
Linkki yhdistyksen sääntöihin: http://www.pohjois-savonajokoirayhdistys.fi/saannot
****
Kuvassa poseeraavat vuoden 2021 Nuorten Oman Ajokokeen kolme parasta ja ylituomari Ritva Pirhonen.
Tulokset ja osallistujat:
1. KASPILANMÄEN BOSSE, ohj. Riku Savolainen 82,96p AJOK1
2. KAHVANAHON ERÄTAIKA, ohj. Onni Paananen 72,63p AJOK2
3. AJOTAITURIN RITVA, ohj. Saku Rissanen 70,88p AJOK2
4. UKKOPOJAN IRA, ohj. Otto Laakkonen 55,33p AJOK3
5. MEHTÄLAULUN HERTTA, ohj. Aapeli Väätäinen 29,21p
6. PUISTORINTEEN IIRIS, ohj. Jerry Ahola 3,50p
7. AJOTAITURIN RIINA, ohj, Iiro Säisä 3,00p
TULOKSET: https://koiratietokanta.fi/ajokoetulokset/Siilinjarvi_20211020.htm
Saimme seitsemän nuorta taustajoukkoineen, ylituomari Ritvan sekä palkintotuomarit mukaan tähän upeaan kokeeseen!
Kokoonnuimme koeaamuna klo 6.00 Punttisilimässä. Aamun ohjelmassa on aamupala ja ylituomarin puhuttelu sekä koirien maastoon arpominen.
Palkinnoista kiitämme Royal Caninia sekä Tracker koiratutkaa. Muonat saivat palkinnoksi kaikki ja voittaja tutkan. Yhdistys järjesti kunniakirjat osallistujille muistoksi. Haukkuhannun kennel sponssari pokaalit. Palkintotuomareita muistettiin perinteisin arpajaisin.
Tulospalvelu löytyy Koiratietokanta-sivulta.
Kiitos kaikille mukavasta ja antoisasta koepäivästä nuorten parissa!
T: Koetoimikunta
****
Sepä on Retro-Ritva tässä, helouta!
Airaksisen Eija pyysi minulta esittelyä kuvan kera ja heti tuli ongelma: ei ole kuvia. Onneksi hokasin, että ehkäpä nykytekniikalla saa herätettyä henkiin suosikkifotoni aika tarkalleen 40 vuoden takaa. Siinä olemme minä ja ensimmäinen oma suomenajokoirani "Ruska" (XX Kira 10995C/79), ajokoeharrastuksemme alkumetreillä molemmat.
Syksyllä 1980 pääsin ensimmäistä kertaa isäni mukana ajokokeisiin harjoittelemaan maastokortin täyttöä. Vuotta myöhemmin kampesin koirani "kakkosohjaajaksi" ja pääsin myös kokeilemaan sihteerin hommia. Seuraavana keväänä pidettiin palkintotuomarikurssi, josta saatua harjoittelijankorttia muhitin liki 4,5 vuotta. Sain harjoittelijan ominaisuudessa toimia tuomarina avoimessa luokassa, kun oma koira kilpaili voittajaluokassa. "Ruska" saavutti käyttövalion arvon 1982 mutta ennätti valitettavasti menehtyä keisarileikkaukseen vain 3 päivää ennenkuin minulla ikä riitti tuomarikortin saamiseen. Elettiin kesää 1986. Urani kasvattajana lopahti alkuunsa ja tylysti mutta uunituore tuomarikortti poltteli taskussa siihen malliin, että ajokoiraharrastus jatkui. Pikkupaikkakunnalla ei paljon muuta ollutkaan; taisin vähän tanhuta ja pelata lentopalloa kolmossarjassa. Huonolla tuurilla olisin kai voinut päätyä jonkun sortin Tanhu-Palloksi?
Aikana, jolloin aloitin tämän parhaan harrastukseni ajokokeet alkoivat perjantai-iltana ja loppuivat sunnuntaina ( naapurin Kake tosin muistelee, että ne saattoivat kestää viikonkin ). Kilpailuluokkia oli kaksi, AVO ja VOI . Arvosteluvälineinä olivat kynä, kello ja maastokortti. Ensimmäiset koiratutkat, ns. harava- / valssitutkat saapuivat ihmeteltäviksi 80-luvun lopulla. Lempinimistä "harava" viittaa merkistä riippuen vastaanottimen antenneihin tai siipiin ja "valssi" siihen pyörähtelevään askellukseen mitä antenni-tai siipipalikan kanssa joutui harjoittamaan saadakseen selkoa missä koira oli tai ei ollut ( Aina oli kuitenkin se legendaarinen takapotku ). Samoihin aikoihin tutkauutuuksien kanssa meille esiteltiin ensimmäiset matkapuhelimet. Ihmettelin kerran, että miksi eräskin Eki pitää maastossa mukanaan bensakanisteria? No, sepä olikin kannettava NMT-puhelin kokoa jerrykannu! En kyllä ymmärrä mihin luuli soittavansa, kun ei saloilla ollut kenttiä eikä kokeiden keskuspaikoilla edes lankapuhelimia. Menikin tovi ennenkuin nämä kaksi edellä mainittua asiaa saatiin yhdistettyä; nythän meillä on arvostelua helpottamassa gepsit. Kynälle ja kellolle on sentään vielä käyttöä maastokortin kaverina. Entisaikaan paljon hyödynnetty nestemäinen kuulolaite on jäänyt melkein kokonaan pois koeryhmän varustuksista ja sitä kautta harrastuksestamme on saatu koko perheelle sopiva. Aikanaan monet mökäöljyvetoiset kisat nähneenä ja kuulleena tervehdin ilolla tätä muutosta.
Kyllähän muuten silloin kultaisella 80-luvullakin oli nuoria / naispuolisia harrastajia vaikkei Nuorten Kilpaa tai Naisten Kilpaa oltu vielä keksitty. Olen vuosien saatossa saanut todistaa monta onnistunutta muodonmuutosta nuoresta tytöstä tai pojasta täysveriseksi ajokoiraharrastajaksi. Toki on paljon heitäkin, joilla kipinä lajiin ei ole ollut riittävän vahva. Oma intoni on toistaiseksi riittänyt. Parikymmentä Etelä-Suomessa vietettyä vuotta rajasivat aktiivisen harrastamisen noin kuukauteen vuodessa. 2007 muutin takaisin synnyinkuntaani Tohmajärvelle ja nyt otetaan menetetyt mehtäpäivät korkojen kera takaisin! Koiranmuonavahvuuteemme kuuluu neljän suomenajokoiran lisäksi neljä suomenpystykorvaa eli vapaa-ajan vietto-ongelmia ei ole. Minulla on kovin alhainen kilpailuvietti, joten minä olen se joka toimii kokeessa palkintotuomarina ja Maihilan kennelin isäntä ohjaa koiraa. Ylituomariksi olen valmistunut 1998 ja niitä hommia teen jos pyydetään. Mukavinta on kuitenkin olla palkintotuomarina, osana koeryhmää,hölöpöttelemässä hyvässä seurassa. Mielestäni ajokokeiden sosiaalista merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa.
Meillä on hyvä ja tervehenkinen harrastus, joka tarvitsee erityisesti nuoria innokkaita tekijöitä. Nuorten Oma koe on loistava, matalan kynnyksen tapahtuma, jonka avulla voimme saada joukkoomme uutta sukupolvea meidän köppääntyvien kaveriksi. Te nuoret, pitäkäähän silmät ja korvat auki koepäivän aikana! Voitte ammentaa paljon hyviä vinkkejä ja viisauksia kokeeneemmilta harrastajilta. Ottakaa kaikki tarjolla oleva tieto vastaan ja kopatkaa myös se ajokoekipinä mukaanne!
Loppuun vahva suositus pohjoissavolaisille susille: Pysykää loitolla Nuorten Omasta!
Terveisin ylituomarinne Ritva
****
Nuorten oma ajokoe: kilpailukutsu
Paikka: 20.10.2021 Siilinjärvi, Punttisilimä
Järjestäjä: Pohjois-Savon ajokoirayhdistys ry
Ylituomari: Pirhonen Ritva
Ilmoittautumiset: 13.9.-15.10. Laukanen Sami-Severi, p. 040 539 0574, samilaukkanen@windowslive.com.
Rajattu osanotto:
- Etusija järjestävän yhdistyksen jäsenillä: nuorisojäsenet alle 18 vuotta
- Koiramäärää koskeva rajoitus
- Maastot
- Etusija nimetyillä roduilla: SAJ:n rodut
Lisätiedot: Ajokoe on tarkoitettu alle 18. vuotiaille nuorille. Nuoren on oltava vähintään koiran osaomistaja tai koiran omistajan on oltava nuoren perheenjäsen. Järjestäjä hommaa tarvittaessa tuomarit (jos huoltaja ei pysty hankkimaan) ja auttaa muutenkin nuoria koiranohjaajia kokeen eri vaiheissa.